Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Warriorcaz - Tällainen on soturikissojen maailma...
Warriorcaz Etusivu Ylläpitäjät Aurinkotähti Aurinkotähden tarinat

Aurinkotähden tarinoita


Tarina 1.
Aurinko alkoi nousta ja valaisi taivaan vaaleanpunaiseksi. Ohuet pilvet täplittivät taivasta.
-Huomenta! Varapäällikköni Tulisydän naukui ja istuutui viereeni.
-Huomenta! Naukaisin ja nuolaisin tassujani.
Leiri oli hiljainen. Tänään osa klaanilaisista lähtisi nelipuulle. Minun oli aika ilmoittaa, ketkä.
Hyppäsin puhujan kivelle, ja kajautin lämpöiseen ilmaan tavanomaisen kokoontumishuudon.
-Saapukoon jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä suurkivelle klaanikokoukseen! Nau'uin kovaa, ja kissoja alkoi tunkeillä kiven juureen.
-Kuten varmaan tiedätte, tänään on täydenkuun aika, ja tänään meidän tulee mennä nelipuulle! Aloitin. Kissat nyökkäilivät.
-Olen päättänyt, että mukaani lähtevät Hiekkamyrsky, Tomuturkki, Saarnitassu, Lehtitassu ja Puolukkatassu! Ilmoitin. Kissat hihkuivat onnesta.
-Mukaan tulevat myös Hallaturkki, Yksisilmä ja Pilkkuhäntä! Naukaisin. Kissat nyökkäilivät, ja minä hyppäsin alas suurkiveltä. Oppilaani juoksi luokseni.
-Kiitos kun otat minut mukaan! Hän hihkui.
-Eipä mitään! Naurahdin ja nuolaisin oppilaani päälakea. Hän sähähti leikkisästi ja juoksi ystäviensä luokse.
Kokoonnuimme piikkihernetunnelin suulle, ja odotimme viimeisiäkin mukaanlähtijöitä.
-Ovatko kaikki mukana? Kysyin ja kiersin katseellani klaanilaisia. He nyökkäsivät, joten lähdin johtamaan klaaniani kohti nelipuuta.
       Juoksimme metsikössä ja väistelimme milloin eteentulevia vatukkapensaita, milloin nokkospuskia.
Matkan jälkeen saavuimme tasangolle, ja seisahduin. Edessäni, alempana oli aukio, jonka keskellä oli neljähaarainen puu, nelipuu. Sen ympärillä parveili Jokiklaanin ja Varjoklaanin kissoja.
Heilautin häntääni merkiksi, ja ryntäsimme alaspäin. Hiekka pöllysi tassujeni alla, ja sitä lensi silmiinikin.
Juoksimme muiden klaanien luokse. Kosketin Leopargitähden kuonoa omallani. Tiikritähti naukaisi minulle tervehdyksensä ystävällisesti.
Jutustelimme aika kauan, kunnes oli aika aloittaa kokous.
-Missä Tuuliklaani on? Kysyin ihmeissäni.
-Kai taas myöhässä.. Tiikeritähti sähähti kärsimättömästi. Nyökkäsin hiljaa, ja nyt haistoin uuden tuoksun. Se oli Tuuliklaanin tuoksu!
Pian Tuuliklaanin kissoja ryntäsi alas rinnettä, ja he hengittivät raskaasti.
-Anteeksi, mutta törmäsimme kaksijalkoihin! Tuuliklaanin päällikkö Pitkätähti naukui.
Tiikeritähti murahti.
-Selvä.. Naukaisin, ja hyppäsin muiden klaanipäälliköjen perässä puhujankivelle. Tassujani kihelmöi. Olin uusi Myrskyklaanin päällikkö, paljon nuorempi ja kokemattomampi kuin muiden klaanien päälliköt.
-Tervetuloa klaanien kokoontumiseen nelipuulle! Pitkätähti naukui.
Päälliköt nyökkäsivät minulle, ja astuin päälliköiden eteen kivelle.
-Minä olen siis Myrskyklaanin uusi päällikkö, Aurinkotähti. Olen jo käynyt kuukivellä ansaitsemassa Tähtiklaanin suojeluksen, ja yhdeksän hengen lahjan! Nau'uin, ja kissat alapuolellani nyökkäilivät hyväksyvästi.
-Tervetuloa, Aurinkotähti, Pitkätähti naukui ja kehräsi. Nyökkäsin kiitollisena, ja muutkin päälliköt naukuivat onnittelunsa.
-Noniin, asiasta muuhun.. Tiikeritähti aloitti.
-Kaksijalat ovat karkottaneet kaiken saaliin alueeltamme pois, ja meillä on mahdoton nälänhätä... Toivon, että saisimme saalistaa muiden klaanien reviireiltä siihen asti, kunnes saalis palaa! Hän naukui. Pitkätähden slmät olivat selällään äimistyksestä...
-Mitä ihmettä? Kissajoukosta kuului säikähtäneitä ulvaisuja.
-Minusta meidän ei tarvitse antaa Varjoklaanille metsästysoikeuksia! Pitkätähti sähähti. Tiikeritähden kurkusta kantautui murinaa.
-Pitkätähti, älä anna heille oikeutta saalistaa reviiriltämme!! Joku Tuuliklaanilainen oppilas sähisi alhaalta.
-Minun mielestäni Varjoklaanillakin on oikeus saaliiseen, ja minä aion ainakin antaa Tiikeritähden klaanille oikeuden siihen! Leoparditähti puuttui keskusteluun.  Jokiklaanin joukosta kuului hämmästyneen kauhistuneita naukaisuja. Leoparditähti viittasi hännällään klaaninsa hiljaiseksi.
-Kiitos paljon, Leoparditähti, Tiikeritähti naukaisi ilahtuneena.
-Aurinkotähti, sano sinäkin jotain! Pitkätähti murahti huvittuneena.
-Minun mielestäni meidän ei pitäisi antaa Varjoklaanin saalistaa reviiriltämme! Sellaista ei ole ennenkään sallitty, eikä sallita nytkään! Myrskyklaanin alue on Myrskyklaanin aluetta, ja Varjoklaani ei sinne astu tassullakaan! Nau'uin, ja lopulta puheeni muuttui sähinäksi. Myrskyklaanin joukosta kuului kannustavia ja hyväksyviä huutoja.
-Tähtiklaani on luonut neljä klaania, ja jokaiselle klaanille oman alueen! Noudatetaan Tähtiklaanin tahtoa, ja annetaan sen pysyäkin omina alueina! Pitkätähti sähisi. Nyökkäsin hänelle.
Tiikeritähden kurkusta jyrisi valtavaa murinaa, ja jos nyt ei olisi ollut nelipuun klaanikokous, hän olisi varmasti hyökännyt minun ja Pitkätähden kimppuun.
-Meidän riistamme on lopussa! Emme pärjää alueellamme! Varjoklaanin joukosta kuului oppilaan huuto.
-On alueilla ennenkin pärjätty! Myrskyklaanin alueella oli Myrskyklaanin alkuaikoina sellainen riistanhätä, että kissat olivat pelkkää luuta ja nahkaa! Mutta ihmeen kaupalla he kaikki selvisivät hengissä! Onko Varjoklaani muka niin heikko, että ei pärjää omalla reviirillään?! Päällikön pitäisi osata säästellä saalista ja lähettää metsästyspartioita useampaan otteeseen! Myrskyklaanin joukosta kantautui Pilkkuhännän raakunta. Tiikeritähti murisi ja hänen niskakarvansa nousivat pystyyn.
-Rauhoitutaan nyt! Tapaamisessa ei saa taistella! Vai haluatteko, että Tähtiklaani hylkää meidät kaikki?? Pitkätähti sähisi. Joukosta kantautui kauhun suhahduksia.
-Kokous on päättynyt! Ja jos Varjoklaani astuu tassulakaan Tuuliklaanin ja Myrskyklaanin reviirille, tiedätte, mitä siitä seuraa!! Pitkätähti sähisi ja hypähti alas kiveltä joukkonsa mukaan.  Minäkin hypähdin alas suurkiveltä joukkooni, ja mulkaisin vielä kerran Tiikeritähteä ja Leoparditähteä.
-Lähdetään takaisin! Murahdin klaanilleni, ja lähdin ohjaamaan heitä takaisin alueellemme.
-Minä en kestä tuota Tiikeritähteä.. Saati sitten Leoparditähteä! Tulisydän sähisi kiukkuisena juostessaan vierelläni.
-Valitettavasti meidän on kestettävä heitä.. Naukaisin ja katsoin Tulisydäntä myötätuntoisesti.  Palasimme leiriin, ja ilmoittauduin klaanille, että olin palannut.
-Hyvää yötä, Tulisydän! Naukaisin, ja kävelin sisälle pesääni, jäkäläverhon lomaan. Painoin pääni tassujeni päälle, ja ummistin silmäni.

©2017 Warriorcaz - suntuubi.com